Sattuipa kerran, että olimme Hämeenlinnassa vierailulla. En ollut vieraillut Hämeenlinnassa kymmeneen vuoteen, sitten teini-ikäni. Tuolloin kaupungista ei jäänyt mieleeni mitään, joten tiesin tasan, että minun vanhempani olivat tavanneet Aulangolla, joten päätimme tehdä lähes pyhiinvaellusmaisen matkan tuonne suojelualueen maisemiin.
 Valitettavasti Suomi ja marraskuu tarkoitti myös lumi tai tässä tapauksessa räntäsadetta. Emme kuitenkaan ole sokerista, joten sateenvarjot autoon ja matkaan. Loskan keskellä saavuimme parkkipaikalle, jossa avasimme sateenvarjot ja suuntasimme nenämme kohti Aulangon näkötornia. Olin onneksi matkalla paikallisten kanssa, joten he opettivat alueen historiasta. Siitä, kuinka alueen omisti aikoinaan eversti, joka rakkauden huumassaan muovasi Aulangon alueen liehitelläkseen ihastustaan, kuka ei koskaan lopulta muuttanut Suomeen, Hämeenlinnaan, Aulangolle. Tästä kuitenkin olemme me saaneet kauniin alueen seikkailtavaksemme, joten voimme vain kiittää sitä, että miehet tekevät suuria asioita liehitelläkseen rakkaitaan.

Aulangolla aukesivat upeat näköalat

Matka ylös oli loskan vuoksi liukas, joten matka taittui varovasti. Lopulta pääsimme ylös ja tietenkin viewpointilla täytyi ottaa kuvia avautuvasta maisemasta. Kännykän kamera yllätti laadullaan positiivisesti ja kuvista tulikin omasta mielestäni lähes järkkärin veroisia. Kylmä sää, sumu ja lumisade teki maisemasta lähes runollisen ja se aukesikin alas kauniisti. Hiljaisuuden vallitessa pystyi vain ihastelemaan luonnon kauneutta.

Mäen päällä sijaitsikin näkötorni, josta sumuisassa säässä ei paljoa nähnyt. Tornin portaat ovat kiviset ja erityisesti talvella hyvin liukkaat, joka lisäsi jännitystä. Onneksi ylös on vain muutama hassu porras, joten torniin pääsi vaivatta. Suurempi haaste olikin, kun päätimme laskeutua alas tornista näköalapaikan läheltä lähteviä portaita. Kylmä sää, loska ja jää tekivät näistä portaista todella hermostuttavat, joten huonoilla kengillä ei portaisiin välttämättä kannata lähteä, ellei ole varma, että pääsee hengissä maahan saakka. Pohjalla voi kuitenkin kohdata hienon karhu patsaan, jonka takana voi kuunnella äänten kaikumista.

Hämeen linna ja Hämeenlinna

Aulangolta lähdettiin kohti Hämeen linnaa. Hämeen linna oli tietenkin itselleni pakollinen paikallinen vierailukohde, sillä onhan Hämeenlinna kuitenkin linnastaan tunnettu. Suomalaisena myös tuntui, että täytyisi panostaa hieman myös oman historiansa tuntemiseen. Sateisella säällä takki tuli tarpeeseen, sillä linnan sisätiloissa ei aina ollut turhan lämmin. Historiallinen 1200-luvun linna onkin säilynyt erinomaisessa kunnossa, jonka vuoksi sen sisällä vierailu on todella hienoa.

Kierroksia järjestetään suomeksi useina tunteina, mutta vieraillessa kansainvälisellä ryhmällä on hyvä huomioida, että englanninkieliset kierrokset tulee varata etukäteen. Kierrosten hinta on myös korkeahko, joten kannattaa mennä isommalla ryhmällä, jotta hinnan voi jakaa. Kahteen pekkaan on englanninkielinen kierros aika kallis (70 e/opas). Kierroksella opas kierrättää linnassa ja kertoo sen moninaisesta historiasta, jonka aikana se on ollut linna, vankila ja nyt museo. Opastetun kierroksen jälkeen pääsimme vierailemaan linnassa olleessa Pyhät ja Pakanat näyttelyssä. Toinen toistaan oudompia ja erikoisempia puuveistoksia esitellyt näyttely oli täynnä niin ihastuksen kuin hämmennyksenkin tunteita. Aina välillä tuntui, ettei tämä voi olla taidetta ja seuraavassa hetkessä jo ihasteli työn erikoisuutta.

Päivämme päättyi Sokerileipuri Suomisen erinomaiseen ja suloiseen kahvilaan. Pitkän, lumisen ja loskaisen päivän päätteeksi pulla maistuikin. Itse söin myös vuoden ensimmäisen joulutortun. Vanhassa puutalossa sijaitsevassa kahvilassa oli todella maukkaat kahvit ja erinomainen palvelu. Seurueessamme yksi tilasi Cappuchinon ja pöytään tullessaan päätti tarjoilija sittenkin tehdä hänelle vielä uuden, koska kahvin vaahto ei ollut hänestä oikeanlainen. Sekunneissa tulikin pöytään kuohkea cappuchino. Suominen olikin erinomainen päätös Hämeenlinna-päivälle.

Lisää kaupunkimatkoja Suomessa?

Käy lukaisemassa vinkit päiväreissulle Helsinkiin tai kahvifanille Jyväskylään.