Kaupallinen yhteistyö: Amazing Keski-Suomi kilpailu

Elämä on erikoinen vuoristorata, joka yllättää aina välillä. Neljä vuotta sitten viimeistelin kandidaatin opintojani Skotlannissa. Neljä vuotta luentoja Harry Pottermaisella kampuksella olisivat pian ohi. Aikuisuus, tai niin ainakin luulin, oli alkamassa. Istuin kahviloissa, pakoilin sadetta, vietin illat töissä elokuvateatterissa. Kokosin listaa. Pitkää listaa. Varusteista, hyttysmyrkyistä, kengistä. Olin valmistautumassa syksyllä alkavaan kolmen kuukauden vapaaehtoisjaksoon Nepalissa.

Syksyllä vietin itkuiset hyvästit kolmen vuoden kämppikselle Edinburghin juna-asemalla, josta hyppäsin lentokenttä bussiin. Lennolla Nepaliin vieressäni istui ruotsalainen munkki. Nepalin pöly yllätti. Sitten kuumuus. Ihmisten paljous, kylä jossa asuin, kylän ihmiset. Kolme kuukautta mateli hitaasti, sitten juoksi riisipeltojen välisissä vesiurissa kuin koski. Pian oli kuitenkin aika palata Skotlantiin, sillä luulin sinne haluavani. Kolmen kuukauden yksinäisyys oli kuitenkin tehnyt minuun loven, kuin Hitonhaudan rotkon. Tarvitsin turvaa, kotia, omaa paikkaa, enkä löytänyt niitä enää Skotlannista. Oli aika palata häntä koipien välissä, rikkonaisena, äitiä ikävöivänä pienenä minänä takaisin Suomeen.

Henkinen parantuminen kesti pitkään

Itseni kokoamiseen meni kuukausi. Kuukauden aikana kudoin sukan, toisen kantapää osoittautui tuskaiseksi koitokseksi, eikä se vieläkään ole valmis. Kolme vuotta sitten tammikuussa istuin työhaastattelussa. Ihastutin haastattelijat kaikilla kokemuksillani. Viikon päästä tuli soitto. Olisimme tarjonneet sinulle paikkaa, mutta toisella hakijalla oli maisterin paperit, joten hän oli paremmin sopiva tehtävään. Naula arkkuun, maisteri oli tehtävä, jos Suomessa halusin pari vuotta majailla.

En halunnut Keski-Suomeen

Lista maisteriohjelmista esiin. Eniten kaikkea halusin välttää Jyväskylää. Jyväskylä oli uuden vuoden koti, jossa lapsuuden olin ihaillut värikästä ilotulitteiden räiskettä. En kuitenkaan halunnut sinne asumaan. Universumilla tuppaa vain olemaan hassu huumorintaju, ja täältähän löytyi tietenkin mahtava maisteriohjelma, itseasiassa kaksikin. Lisäksi hain Tampereelle ja Helsinkiin. Pääsin kaikkiin hakemiini ohjelmiin paitsi yhteen. Piti vain valita. Myöhemmin toivon, että olisin mennyt Tampereelle, sillä siellä linja olisi ehkä saanut elämässä minut pidemmälle. Mutta pitää välttää jossittelua, sillä siitä ei hyödy kukaan muu, ei edes pölypallot sängyn alla.

Keski-Suomi yllättää

Kolme vuotta sitten päädyin Keski-Suomeen. Keski-Suomeen, jonne en olisi oikeastaan halunnut. Kolmessa vuodessa Keski-Suomi on kuitenkin yllättänyt. Vuosien saatossa Jyväskylästä, Laukaasta ja Muuramen luontopoluista on tullut tuttuja. Vähän kuin kavereita. Keski-Suomi yllättää vieläkin. Hitonhauta on tämän vuoden yksi jännittävimpiä yllätyksiä. En osannut odottaa sitä laisinkaan.

Keski-Suomessa on vielä monta paikkaa, joihin haluan tutustua. Kaksi päivää sitten kohtasin Muuramen luontopolut, laulavat linnut ja tulvan alle jääneen penkin. Kesällä haluan vielä istua hiljaa Kanavuorella ja juoda kupin höyryävää kahvia. Haluan seikkailla Saraakallioille ja kuvata metsähiiren luonnossa. Haluan löytää uusia luontotuttavuuksia lähimaastoista. Haluan juosta Laajavuoren päälle ja seikkailla marjametsässä. Haluan, että Keski-Suomi yllättää minut vielä monta kertaa, ennen kuin tiemme joskus erkanevat.

Amazing Keski-Suomi

Ensi viikonloppuna (18-19.5.) pääsen kilpailemaan mahtavien ystävieni kanssa Amazing Keski-Suomi kilpailussa. En oikeastaan voi kertoa sinulle kilpailusta vielä mitään. Muuta kuin, että meillä tulee olemaan hauskaa. Seikkailemme siis ympäri Keski-Suomen, teemme rastitehtäviä ja näemme uusia paikkoja. Minun mahtavaan joukkueeseeni on koottu iloista mieltä ja matkailuosaamista, jota pääset näkemään erityisesti Instagram Storyn puolella ensi viikolla. Käy siis seuraamassa Hetamentaries-tiliä, jos haluat seurailla seikkailumme. Kilpailuun ja sen kanaviin voit tutustua täällä.